ESRC Superpallojen kapteeni Emilia Kostiainen raportoi racketlonin nelinpelin SM-kisoista

Kuvassa oikealla Emilia ja vasemmalla Emilian parina pelannut racketlonin ex-maailmanmestari, Michaela Björnström.

Takana on ensimmäiset racketlon-kisat ja täytyy sanoa, että mahtavat kisat oli! Squashkisoja ja muidenkin lajien kisoja olen kerennyt kiertää jo useampien vuosien ajan, joten sinänsä kisaaminen oli tuttua ja siitä palkintona suomenmestaruusmitali heti ekoissa kisoissa! Kyseessä oli siis racketlonin joukkue- ja nelinpelin SM-kisat, jotka järjestettiin 15.-16.8.2020 Tuusulan tennishallissa. Kisoissa oli aivan mahtava tunnelma ja heti ensimmäisistä hetkistä koin olevani erittäin tervetullut, mikä tuntui todella kivalta.

Racketlonissa pelataan siis yksi erä pingistä, sulkapalloa, squashia ja tennistä. Voittaja on se, joka kerää eniten pisteitä kaikissa lajeissa. Omalta osaltani näissä kisoissa haastetta lisäsi se, että kyseessä oli nelinpelikisat, enkä itse ollut koskaan aikaisemmin pelannut nelinpeliä missään lajissa. Kesän aikana kerkesimme tehdä parini kanssa yhden kokonaisen nelipelitreenin sulkapallossa ja tenniksessä, mutta pingistä emme kerenneet lainkaan harjoittelemaan samalla puolella kenttää. Onnekseni squashissa pelattiin kuitenkin niin, että pari pelasi puolet erästä kaksinpelinä, mikä oli minulle erittäin tuttua jo entuudestaan. Toinen ”onneksi” tässä tilanteessa oli se, että sain parikseni kokeneen Michaela Björnströmin, joka on kyseisen lajin maailmanmestari kahdeksan vuoden takaa. Sain Mikkikseltä paljon hyviä neuvoja ja rakentavaa palautetta kisojen ajan.

Pelasin yhteensä neljä ottelua kahden päivän aikana, mikä oli sopiva määrä näin ensikertalaiselle. Kisoissa oli mukana pelaajia, jotka osallistuivat kolmeen eri luokkaan eli joukkuekisaan, nelinpeliin ja sekanelinpeliin. Heille pelejä kertyi kahden päivän aikana huima määrä. Varsinkin tällaisessa tilanteessa on hankalaa löytää aikaa ruokailulle tai palautumiselle, kun koko ajan pitää olla kentällä. Sunnuntaina omat pelini alkoivat noin klo 12 ja ensimmäinen tauko oli noin klo 15. Eli ei mitään ihan helppoa hommaa, mutta todella kivaa!

Heti ensimmäisessä pelissä vastassa oli naisten rankingin ykkönen Anna Wall ja hänen parinsa huipputennispelaaja Martina Minetti, jonka perheessä ainakin squashia on pelattu. Wall ja Minetti veivätkin pingiksen ja sulkapallon suhteellisen selvästi. Squashissa kuitenkin sain erävoiton ja myös Michaela pelasi loistosquasherän. Lopuksi Minetti ja Wall veivät vielä tenniksen, joten voitto oli sinetöity. Ensimmäisessä ottelussa olin kuitenkin tyytyväinen muutamaan voittavaan pingislyöntiin, jotka onnistuin saamaan maaliin. Lisäksi tennis herätti pieniä toiveita, että ehkä tämä racketlon voi olla ihan kivaa.

Seuraavaksi pelasimme Kaisu Anttilaa ja Linnea Koskista vastaan. He ovat molemmat tennispelaajia, mutta tiesimme heidän hallitsevan kaikki lajit ihan hyvin. Kaava oli sama kuin ensimmäisessä ottelussa, eli pingis, sulkis ja tennis vastustajalle, mutta me onneksi onnistuimme jyräämään squashissa. Toisessa ottelussa onnistuimme kuitenkin Mikkiksen kanssa pelaamaan hieman paremmin kuin ensimmäisessä ja itsekin rupesin hieman ymmärtämään nelinpelin ideaa.

Kolmannessa ottelussa vastassa olivat Byckling ja Nissinen. Veimme kaikkien pelien erät ja squashissa onnistuin kaikissa lyönneissä, eikä vastustaja saanut yhtään pistettä minulta. Sain ottelusta itsevarmuutta pronssiotteluun, jossa kohtasimme Heli Mäkelän ja Terhi Virtasen. Pingis heitä vastaan ei sujunut lainkaan. Sulkapallossa aloitimme todella hyvin ja olimmekin hyvässä johdossa. Jotain kuitenkin tapahtui ja rupesin sähläämään, ja loppujen lopuksi sulkapallo loppui hyvin harmittaviin virheisiin, jotka itse tein.

Onnistuin kuitenkin keräämään itseni squashia varten ja sain erävoiton. Myös Michaela onnistui squashissa. Ennen tennistä tiesimme, että voitto on vielä mahdollinen, mutta ei helppo. Minulla oli todella huono mieli sulkapallon järkyttävistä virheistä ja onneksi onnistuinkin paikkaamaan ne tenniksessä. Onnistuin pelaamaan virheettömästi ja varsinkin Mikkiksen uskomattoman hieno pelaaminen toi meille pronssimitalin. Itse olin kyllä hieman yllättynyt siitä, että squash ja tennis olivat omat vahvimmat lajini. Toisaalta ne ovat ne lajit, joita olin etukäteen harjoitellut.

Jälkeenpäin kun mietin, että mikä näistä kisoista teki niin mahtavan, niin päällimmäisenä tulee mieleen se, että racketlonissa on todellakin lupa onnistua, epäonnistua, ylittää itsensä, tehdä järjettömiä ratkaisuja ja kaikki on ihan ok! Lisäksi kaikki ymmärtävät sen, että ei tarvitse olla hyvä kaikessa ja silti voi pärjätä. Ja jos mikään ei onnistu, niin sekin on ihan ok. Oli myös todella hauskaa löytää pelaajien joukosta nykyinen työkaveri, jonka en edes tiennyt harrastavan racketlonia! Ja oli myös hauska tavata vanhoja kavereita ja saada uusia kavereita vieläkin enemmän!

Odotan jo seuraavia kisoja todella paljon!! Tervetuloa mukaan pelaamaan racketlonia!! Ei tarvitse olla kaikkien lajien ammattilainen, sillä pelaamalla oppii!!

Tulokset: https://www.racketlon.fi/?p=3912

    Kommentoi artikkelia »»

    Sinun on rekisteröidyttävä jos haluat jättää kommentteja