Miesten ESRC II -joukkueelta ei ole tällä kaudella juurikaan herunut kierrosraportteja, joten korjataan tilanne kirjoittamalla kausiraportti. Voitettuamme 1-divisioonan a-lohkon monena vuotena peräkkäin päätimme vaihtaa täksi kaudeksi b-lohkoon, mikä tiesi matkustamista ympäri Suomea. Joukkueessa on kauden aikana pelannut kapteeni Topias Aalto, Tero Timberg, Tommi Lind, Mikko Rautiola, Janne Järvinen, Patrik Nyström, Ville Salkala ja Eino Vaarala.

Syyskuun kierros oli Mikkelissä, sieltä raportti täällä. Sen kierroksen jälkeen olimme sarjakärjessä kahdella 3-1 -voitolla.

Seuraava kierros oli marraskuussa Tampereella. Siellä Topias aloitti koko runkosarjan loppuun kestäneen 3-0 -voittojen putken kaatamalla Erik Mäen ja Ville Koskisen, Tommi tuli suoraan sairastuvalta peleihin mutta löylytti silti vanhan ketun Kari Lehtolan sekä vielä helpommin Juha Heinosen. Tero pelasi kolmospaikalla hieman selkävaivaisena eikä pystynyt ihan parhaaseensa, takkiin tuli Sami Mäkiseltä 2-3 ja Lauri Valtolalta 0-3. Pate pelasi nelosta kaataen naisten kotimaiseen parhaimmistoon kuuluvan Jutta Tuunasen ja häviten NääsSq I:n Matti Eskeliselle, joka pelasi lähes koko kauden tasoaan huonommalla rankingilla eikä hävinnyt otteluakaan. Tampereen kierrokselta tasuri NääsSq I:ä vastaan 2-2 ja voitto MiSq II:sta 3-1. Näin sarjan ykköspaikka säilytettiin niukasti.

Joulukuussa käytiin Jyväskylässä napsimassa voitot Nääs-Squashin ykkös- ja kakkosjoukkueista. Raportti täällä.

Kevätkauden avaus helmikuussa oli kauden pisin ja eksoottisin reissu Rukatunturille ja Kuusamoon. Aluksi oli huolta, että saadaanko tarpeeksi miehiä lähtemään niin pitkälle, mutta lopulta meitä oli jopa viisimiehinen joukkue sekä neljä muuta kaveria kannustusjoukoissa. Suurin osa porukasta saapui Rukalle torstaina, joten ehdittiin perjantaina kunnolla mäkeen ja ladulle.

Peleissä Kuusamon keilahallilla nähtiin espoolaisilta hieman takkuilua mutta myös positiivisia otteita. Suurinta herkkua oli, kun Tero kukisti kakkospelaajana SC Rukaa vastaan taitavan Pete Saarnivaaran nousten 1-2 takaa-ajoasemasta ohi. Topias pelasi lopulta tasaisen kolmieräisen ottelun u19-maajoukkuepoikaa Samuli Niskalaa vastaan, vaikka johtikin jokaista erää jo selvästi. Mikolla ja Patella oli hieman tahmeaa ja molemmat joutuivat vääntämään viisierää. Mikko hävisi viidennessä kotikentän etukulmat hyvin löytäneelle Risto Tornbergille ja Pate kaatoi lopulta sitkeästi mukana rimpuilleen Jaakko Nevalan. 3-1 meille.

Toinen matsi oli Jyväskylän LSQ:ta vastaan. He olivat saaneet paikalle vain kolme miestä. Ykkösten pelissä Topiaksella ei ollut ongelmaa Joni Pentikäistä vastaan. Mikko ja Ville joutuivat sen sijaan molemmat pelaamaan viisi erää ja takkiin tuli ehkä hieman ennakkoasetelmien vastaisesti. Mikko pelasi Lauri Selännettä vastaan, joka kyllä ajoittain pelaa vauhdikasta ja tarkkaakin vasurisquashia varsinkin kämmenpuolelta.  Pitkään selkävaivoista kärsinyt Ville sen sijaan pelasi niin ikään hyvin liikkuvaa Lasse Niivuorta vastaan, eikä lyöntikäsi aivan riittänyt tällä kertaa naputtelemaan tarvittavia pisteitä. Ottelu LSQ:ta vastaan 2-2.

Viimeinen kierros maaliskuussa oli kotikierros Esportissa. Pistetilanne oli sellainen, että jos ei totaalista romahdusta tapahdu, niin voitetaan sarja. Olikohan viiden pisteen etu kakkosena olleeseen Rukaan. Kokoonpanomme oli vahva, mukana olivat Topias, Janne, Tero ja Mikko. Vastassa oli ensin NääsSq II, joka oli sarjan hännillä. Tulos oli sen mukainen. ESRC II – NääsSq II 4-0 (12-0 / 132-43). Topias selätti lähes näytöstyyliin Lasse Sulun, joka kommentoi ottelun jälkeen että hän päätti säästellä seuraavaan otteluun, koska viimeksi oli ollut meidän välillä niin raskas peli. Janne voitti Juhani Heinosen, Tero Angel Iglesiasin ja Mikko Krister Koivulan. Mikko oli tässä vaiheessa asunut jo hetken Oulussa ja siellä oli ollut paljon aikaa treenata kössiä ja käydä salillakin. Tämä näkyi otteissa.

Kauden viimeinen runkosarjaottelu oli Mikkelin kakkosta vastaan ja sekin hoidettiin oikein mallikkaasti:

Topias Aalto – Ville Koskinen 3-0 (11/4 11/8 12/10)
Janne Järvinen – Lauri Valtola 3-0 (11/3 11/5 11/2)
Tero Timberg – Kari Lehtola 3-1 (11/9 11/9 7/11 11/5)
Mikko Rautiola – Henri Koskinen 3-0 (11/4 11/7 11/6)

Karsinta oli eilen 22.4.2017 Kuusankosken squashhallilla. Vastassa oli ainoastaan järjestäjä, Sm-sarjan viimeiseksi jäänyt Kouvolan Squash (KSQ). Senators Farmi voitti divarin a-lohkon, mutta ei saanut joukkuetta kasaan karsintoihin. Lähellä oli, ettei meille käynyt samoin. Samalle päivälle sattui kaikenlaisia juhlia ja muita menoja, jotka menivät runkopelaajien prioriteettilistalla karsintapelien ohi. Tietysti yksi sairastuminenkin osui samaan syssyyn. Lopulta vakiomiehistä paikalle saatiin Topias, Tommi sekä Janne, joka ilahduttavasti pääsi tällä kaudella vahvistamaan meitä ykkösjoukkueemme koostuessa täysin PSA-pelaajista. Varamieksi, w.o.-nöyryytykseltä pelastajaksi saatiin Espoon innokkain squashin pelaaja Eino Vaarala, joka tosin oli ollut mukana myös syyskuussa kakkosjoukkueen matkassa. Pukaron Paronilla sattui pysähtymään yhtaikaa kolme autollista karsintapelaajia ja selväksi kävi, että Kouvola pelaisi joukkueella Olli Tuominen – Esa Naukkarinen – Riku Mehta – Joonas Karhu.

Nelospelaajat aloittivat ja Einolla ei ollut juuri mahdollisuuksia kovassa kunnossa ollutta Joonas Karhua vastaan. Kolmannessa erässä Eino kyllä vähän rentoutui ja nähtiin muutama pitempi palloralli, mutta selvä 0-3 vastustajalle silti.

Kolmosena Tommi ja kakkosena Janne joutuisivat ottamaan selvät 3-0 -voitot, jotta meidän nousumahdollisuutemme säilyisivät, sillä Topiaksen ei voitu olettaa nappaavan erää Ollilta. Tommi aloitti kyllä vahvasti ja pystyi liikuttelemaan Rikua hienosti, mutta lopulta tuo vikkelä kaksimailakätinen kaveri oli nopealla ja lämpimällä kotikentällään auttamatta vahvempi ja pisteet valuivat hänen plakkariinsa. Sama meininki jatkui oikeastaan ottelun läpi – Rikun kovat viivytetyt crossit olivat näissä olosuhteissa myrkkyä ja Tommin tutut stopparit eivät jääneet aivan toivotun syvälle eteen. Kolme erää viihdyttävää squashia, mutta 0-3 vastustajalle.

Topias pääsi kokeilemaan kuntoaan Suomen pitkäaikaista squashkuningasta vastaan, joka on ollut viime kuukausina pirteässä kunnossa. Tavoitteena oli ennen kaikkea pysyä tempossa mukana ja saada peliä aikaiseksi. Rauhoittaa mahdollisuuksien mukaan ja hyökätä paikoista hyvin. Ensimmäisessä erässä tämä kaikki sujui mielestäni juuri suunnitelmien mukaisesti ja olin tyytyväinen peliini. Pallorallit olivat pitkiä ja onnistuin välillä pääsemään ”kuskin paikalle”. Pisteiden tekeminen oli kuitenkin lähes mahdoton tehtävä ja niitä tuli siitä erästä kaksi. Sitten hieman terävyyttä katosi toiseen erään ja Ollilla puolestaan mailakäsi rentoutui niin, että kyyti oli entistäkin kylmempää. Kolmannessa en sitten enää saanut pistettäkään, vaikka kaikkeni annoin, täysillä taistelin ja pari kertaa laitoin Ollin venyttämään kunnolla ja käyttämään parhaimpia hakutaitojaan.

Karsinnan tulos oli selvillä, Kouvola jatkaisi Sm-sarjassa. Ei se mitään. Janne pelasi vielä Esa Naukkarista vastaan. Pitkiä ralleja lämpimällä kentällä nähtiin taas. Janne pelasi malttavaisesti ja onnistui hyvällä prosenteilla vasta hyvistä paikoista lyödyissä stoppareissaan. Esa oli pitkistä vääntöralleista huolimatta lähes aseeton tekemään pisteitä kolmannen erän sisuuntumisvaihetta lukuunottamatta. Ottelu 3-0 Jannelle, joka valitteli, että vaikeaa oli, mutta varsin tyylikkäältä se katsomoon näytti. Yksi voitto sentään meillekin!

Kausi paketissa ja kapteenille ainakin jäi varsin hyvä maku. Tuloksellisesti ja ennen kaikkea sosiaalisesti hyvä kausi! Kotimaan matkailu äijäseurassa on ollut oikein mukavaa, pelikavereihin on tutustunut paremmin ja joukkuehenki on parantunut. Hetkeäkään en kadu että vaihdettiin b-lohkoon, sen verran kokemuksellisempaa on ollut käydä pelaamassa esim. Rukalla kuin tutuilla kulmilla Merihaassa, Suvelassa jne. Pelit ainakaan itselleni ykköspaikalla eivät tuoneet aivan toivotunlaista haastetta tässäkään lohkossa, vaikka voittaminen toisaalta tietysti onkin huomattavasti hauskempaa kuin häviäminen. Ensi kaudeksi täytyy jälleen pohtia uudelleen liigajoukkueiden kuviot. Kolmosjoukkue putosi kakkosdivariin joten ykkösessä pelaisi ensi kaudella vain yksi joukkue meiltä. Lohkovalintaa täytyy harkita, jos ylipäätään saamme luvan vaihtaa halutessamme jälleen takaisin. Kiitos kaudesta kaikille joukkueessa pelanneille ja treenataanhan kesällä kovaa niin ensi kaudella noustaan sitten! Ja muistakaa seuran mestikset toukokuun 20. päivä!

Raportoi Topias Aalto