Hannu Haanpäälle ESRC:n historian niukin golfmestaruus

300_MestaritESRC:n perinteiset golfmestaruuskisat saatiin taas pelata lähes helteisissä olosuhteissa, vaikka kisapäivä oli jouduttu siirtämään viikolla myöhemmäksi, kesän 2015 elokuun puoliväliin. Taso oli taas historiallisen kova – kuusi singelipelaajaa – ja ennakkoarvioissa yli kymmenellä osallistujalla oli ainakin teoreettinen mahdollisuus viedä himoittu mestaruus. Tosin selkeät ennakkosuosikin paineet kasautuivat kuuman ryhmän pelaajille, Hannulle, Vellulle ja Tuomolle, joilla olivat selkeästi kovimmat tasoitukset. Singelipelaajia olivat lisäksi Rasmus, Tapsa ja Juha. Korkeamman tasoituksen pelaajista mahdollisuudet mestaruuteen olivat myös Podella, Hessulla, Jykällä, Jannella ja Harrilla – ainakin omista mielistään ;).

Kisasta muodostuikin ennennäkemättömän tiukka – yhden lyönnin sisällä voittotuloksesta oli peräti viisi pelaajaa: Vellu, Pode, Tuomo, Hannu ja Harri. Seuraavassa kunkin ryhmän kisaraportti.

Ykköstiillä Janne ensimmäiseksi bongasi edeltävän ryhmän nuoremmat naisgolfarit ja sitten päästiin liikkeelle. Harri aloitti vakuuttavalla birdiellä. Tämän jälkeen peli jatkui tasaista par-tahtia, pari bogiakin mahtui joukkoon, kunnes päästiin väylälle 7 ja pisin draivi -kisaan – ja ryhmästä kärkeen sivalsi Janne! Harrin draivi lipsahti puolisen metriä semiraffin (”puolikarheikon”, toim. huom.) puolelle, mutta se ei haitannut, sillä tuloksena kierroksen toinen birdie! Kasireiällä sitten oli pientä seikkailua, Harri kävi samassa vesiesteessä kaksikin kertaa ja Janne heinikossa, mutta selvitettyään viimeiset 350 m kolmella lyönnillä Harri selvitti reiän tuplabogilla. Kymppireiällä Tapsa teki metsästä parin, sitten pelattiin bogigolfia. 13:lla Harri tunaroi triplabogin ja uskoi mahdollisuuksiensa jo hukkuneen vesiesteeseen, mutta 14:llä Harri sai vaihteen silmään ja alkoi tehdä pelkkiä pareja. 17:llä Janne lopetti säätämisen ja avasi driverilla keskelle väylää. Tapsakin avasi väylälle, mutta Harri otti kaksi varapalloa. Ykkönen kuitenkin löytyi vasemmalta 135 metrin päässä lipusta raffista, mistä Harri näpäytti spoonilla puitten oksien alitse griinille. Harrille par, Jannelle ja Tapsalle bogit… Ja sitten 18:lla Harrille vielä kolmas birkku, Janne lopetti vakuuttavasti pariin! Harrille tulokseksi 81, joka siinä vaiheessa oikeutti piikkipaikalle.

raportoi Tapsa

500_Birkkupaukut_heti_ykk+Âsrei+ñn_j+ñlkeen
500_Tapsan_tyylin+ñyte
500_Jannen_tyylin+ñyte
500_Harrin_tyylin+ñyte

Parkille toisessa peliryhmässä lähtivät ESRC-golfin (ehkä) tulevaisuuden mestarit ja vielä sitä varten harjoittelevat juniorit. Ryhmään kuuluivat Rasmus Koivu, Ville Eskola ja allekirjoittanut Nina Saari. Pelaamaan lähdettiin aivan huikeassa kelissä ja me kaikki ajattelimme, että draivi lentää pidemmälle, mitä lämpimämpi on. Hiukan paineita meille vanhemmille junioreille (ja ehkä myös yleisesti vanhemmillekin) loi Villen tämä kesän menestys Tsemppitourilla, josta puhuttiin heti ensimmäisillä väylillä. Rasmus taas on aloittanut toisenlaiset harjoittelut kuin golfin tänä kesänä ja on enemmänkin asunut metsässä ja poteroissa kuin rangella tai kentällä. Allekirjoittaneella ei taas tänä kesänä ole draivi vielä kunnolla toiminut kertaakaan, mutta nyt 7. väylällä se onnistui. Pisimmästä draivista syntyi palkintojenjaossa kuitenkin kova väittely, mutta minun onneksi molemmat palkittiin ja kotiin lähti rosé-pullo.

Kierroksella muuten Ville näytti olevan oikea tsemppi-pelaaja pelaten coolia peliä. Rasmus taas kiersi melkein kaikki Parkin heinikot ja välillä oli niittopuuhissakin [(Don’t Fear) The Reaper…]. Allekirjoittanut taas tapansa mukaan väsähti kierroksen lopussa ja lopetti huikeasti kahteen triplaan ja tuplaan… Kuvia emme kierroksen aikana ehtineet/muistaneet ottaa, joten otimme 18. griinin jälkeen junioreiden tyyliin #SELFIEN! #19thhole #Pickala #ESRC

raportoi Nina

500_Junioriryhm+ñ

Kolmas flaitti, mukana Juha Liimatainen, Jammu Saari ja ”marinavahtina” kisaan ulkopuolisena osallistunut Annika Saari. Odotukset ykköstiillä huipussaan ja Juhan par lupailikin jo huippukierrosta. Jammun lyöntipelitulos ihan kärjen osalta lahosi neljään puttiin jo ykkösgriinillä. Eteenpäin mentiin Juhan komennossa aina kasiväylälle saakka, jossa vesi ja oja toivat ylimääräistä ohjelmaa. Ysillä Juhan pallo lipsahti mutkassa muutaman metrin verran metsähallituksen puolelle, ja paikalta löytyi puolisen tusinaa palloja, mutta ei Juhan. Lyöntipelitulos jäi sitten siihen. Bogipisteitä puolivälissä Juhalla 10 ja Jammulla 11. Herrasmiehinä sovimme, että Annikan pisteet pysyvät vain ja ainoastaan kilpailun johdon tiedossa (Toim. huom: tällaiset sopimukset pätevät vain ryhmän sisällä, ainakin ilman kilpailun johdon riittävää voitelua). Takaysillä kisattiinkin pääasiassa siitä, kuka maksaa klubilla oluen. Panosten kasvaessa Jammu tekaisikin birkun väylällä 13 ja kiskaisi voittoon riittäneen kaulan. Muita tapahtumia oli pari onnekasta pomppua puusta takaisin väylälle (Juha väylällä 17 ja Jammu väylällä 10). Kenttävalvoja ei onneksi ollut paikalla, kun Juha päätti väylällä 18 lyödä pallon ruusupuskan läpi (Toim. ihm.: olikohan Juha suuttunut ruusupuskan tuojalle? Ei tuolla väylällä ainakaan maahan istutettuja ruusupuskia ole.). Näky oli kuvauksellinen; pallo tuli läpi mukana tusinan verran ruusunmarjoja ja kottikäryllinen lehtiä. Hauskaa oli ja ilma suosi.

raportoi Jammu

500_Annika_Jammu_Juha

Neljänteen lähtöön oli arpoutunut Pode, kisan ulkopuolella pelannut Tuomo Niemi ja Tape. Pode näytti heti kättelyssä, mistä kana pissii ja neljännen reiän kohdalla mentiin jo tahdissa kaksi alle. Tuomonkin pelihuumori oli kohdillaan. Pelikumppanit tarjoilivat muutaman reiän jälkeen jäsenmaksukaavakkeita, jotta ehtisi vielä viralliseen kisaan, mutta vielä tällä kertaa ei ihan saatu Tuomosta ESRC:läistä. Siinä missä Pode jatkoi hyviä otteitaan, Tape tuskaili puttiensa kanssa ja jäi auttamatta kisakyydistä. Koko ryhmällä tahti tasaantui ja kenties auringonpaiste takaysillä alkoi painaa. Poden kisahermo kuitenkin piti mahtavasti vaikka viimeisen väylän kohdalla avaus näytti jo ensin pahaenteisesti olevan oikealla ja pöpelikön puolella. Näin ei käynyt, vaan loppuunkin vielä kelvollinen bogi ja kokonaistulokseksi 82, jolla heltisi jaettu kolmas sija.

raportoi Tape

500_Tuomo_Pode_Tape

Viidenteen ryhmään oli sijoitettu ties kuinka monta mestaruutta aikaisemmilta vuosilta haalinut Hannu, lähipelivarmuudestaan tunnettu Tuomo ja viime kauden mestaruutta puolustanut Vellu. Hannu ja Tuomo aloittivat tasatahtiin paareilla ensimmäiset reiät, kun taas Vellu kärsi lähipelikankeudesta tai mestaruuden puolustajan paineistaan tekemällä alkuun loistoavauksistaan huolimatta bogit ja kolmosen par 3:lla kahden bunkkeriseikkailun jälkeen tuplan.

Pisin draivi -väylältä kilpailun tuomarivaliokunta sai pähkinän purtavakseen; Vellun avaus oli pidemmällä keltaiselta lyöntipaikalta mitattuna (~260m), mutta Ninan pallon ollessa kuitenkin lähempänä lippua. Tilanteesta tuomittiin lopulta urheiluhengen mukaisesti tasapeli. Kahdeksannelle väylällä Tuomo ja Hannu avasivat turvallisesti vesiestettä vältellen kun taas Vellu totesi, että mikään muu kuin eagle, ei kelpaa. Avaus onnistuikin ja päätyi kahden sadan metrin sisälle, mutta toisessa hybridilyönnissä vauhti loppui kesken ja pallo päätyi griinibunkkeriin, ja tuloksena lopulta par. Samalla väylällä Hannun svingaillessa ennen varsinaista lyöntiä selkäjumeja auki maila osui vahingossa palloon liikuttaen sitä metrin verran sivulle. Ankaran sääntöspekulaation jälkeen tuomittiin lopulta tämä vahinkolaukaus lyönniksi ja tulokseksi par. (Toim. huom: valitettavasti virheellinen tulkinta; lopussa selitys(*). Etuysiltä Tuomolle 38, Hannulle 40 ja Vellulle 42 lyöntiä.

Takaysillä matka jatkui tasaisena Tuomon ja Hannun vuorovedoin Vellun sinnitellessä kannassa kiinni. Väylällä 14 Vellun avaus päätyi kuitenkin kallion uumeniin, ja Vellu putosi kelkasta. Viimeisillä väylillä käytiin armotonta taistelua Tuomon ja Hannun välillä, ja kuten niin monesti aikaisemminkin, Parkilla väylä 17 laittoi pelaajille ylimääräistä puristusta. Tasatilanteessa Tuomo päätti että nyt laitetaan Hannulle jauhot suuhun ja kaivoi tavoistaan poiketen draiverin bägistään. Harjoitussvingissä kaikki näytti vielä hyvältä, mutta mailan lavan osuessa palloon ampaisi pallo vasemmalle metsään kimmoten puusta väylän yli oikealla puolelle heinikkoon. Hannun avasi ohuella osumalla lyhyeksi mutta keskelle väylää. Tuomon pallo onneksi löytyi ja Tuomo sai kaivettua sen heinikosta väylälle. Seuraava lyönti suuntautui kuitenkin vasemmalle ja kimpoili puiden kautta griinin katveeseen vasemmalle. Tuloksena Tuomolle tuplabogi. Samaan tulokseen toikkaroi lopulta myös Hannu ja viimeinen väylä alkoi tasatuloksessa. Hannu onnistui avauksessaan ja osui väylään Tuomon päätyessä vasemmalle raffiin, puun katveeseen. Lopputuloksena Tuomolle bogi, Hannulle (ja Vellulle) par, josta Hannun matka jatkui jatkoreiän kautta mestaruuteen.

Kaiken kaikkiaan mukavaa ja aurinkoista pelailua ilman suurempia sankaritekoja. Yhtään böröä ryhmälle ei kirjattu ja birkkupullot saivat lämmetä rauhassa bägien uumenissa.

raportoi Vellu

500_Vellu_Tuomo_Hannu

ESRC:n mestaruuskilpailuissa oli arpa hämmästyttävällä ja yllättävällä tavalla suosinut, pääsin pelaamaan Pickalan Grand Old Manin, Heikki Hassisen sekä toisen Heikin, Hämmäisen, kanssa viimeisessä ryhmässä. Ilmeisesti oletusarvo oli, että olimme parhaita kaikista? (Ei, toim. huom.)

Hämmäinen vaihtui nyt Hessusta ”Heksiksi”, mikä vältti suuremmat sekaannukset. Muistuttavat muuten niin kovasti toisiaan.

Pelasimme kaikki erittäin hyvin, paitsi Hessu parissa kohtaa. Hänelle kuitenkin sattuivat kaikki kesän parhaat draivit juuri tälle päivälle, mikä meitä ankarasti kadehditutti. Heksi pisti kuitenkin eräällä reiällä paljon pitemmän draivin kuin Hessu ja minä.

Ilmapiiri kisassa oli urheilullinen, mutta toverillinen. Urheilullisuutta edusti mm. se, että vaikka Hessun pallo katosi 17. reiällä skutsiin löytymättömiin, löytyi se kuitenkin. Pallon merkki tosin oli vaihtunut mutta me kanssakilpailijoina katsoimme sen olevan hyvin samanlaisen, valkean ja pyöreän sekä saman kokoisen kuin alkuperäisen, joten mikään ei estänyt pelin jatkumista.

Saimme puhuttua kaikki asiat halki 4,5 tunnin kierroksen aikana. Ihan kaikki.

Heksi oli erittäin tyytyväinen peliinsä ja harmitteli vain sitä, että oli juuri ennen kisaa ostanut laatikollisen kalliita palloja, joista ei yllättäen kadonnut yksikään. Minulta katosi yksi pallo ja ilmeisesti juuri sen vuoksi en voittanut, paitsi hienon juomapullon. Muut palkinnot menivätkin kaikki parille muulle tyypille.

Kisan huipennus oli ”sudden death” -jatkoreikä Hannun ja Harrin välillä. Suunnittelimme vakavasti mukaan menoa, mutta klubin terassilla olivat juomat vielä kesken. Onneksi Hessu kävi edustamassa meitä.

Ryhmämme kiittää erinomaisesta kilpailusta ja järjestelyistä, ja tulemme ensi vuonna uudestaan, jos on yhtä hyvä keli, palkinnot ovat parempia eikä tuloksia ja palkintojenjakoa tarvitse odottaa yhtä kauan – ja jos muut lupaavat pelata vähän huonommin kuin tänä vuonna.

raportoi Jykä

500_Hessu_Heksi_Jyk+ñ

Kun tuloslaskenta viimein oli valmis, todettiin, että Vellu jäi vaivaiset kaksi lyöntiä voittotuloksesta (ja vasta pari kuukautta myöhemmin todettiin, että Vellukin jäi vain yhden lyönnin päähän) sekä Pode ja Tuomo vain yhden lyönnin. Sitten alettiin ihmetellä, että mitäs nyt tehdään, kun Hannulla ja Harrilla oli molemmilla 81 lyöntiä. Harri ehdotti Tapsan ja Ninan tukemana, että voittaja ratkaistaan matemaattisella menetelmällä (kuten aina aikaisemminkin ESRC:n mestaruuskisoissa), eli parempi takaysi voittaa, jos sekin tasan, viimeiset 6, viimeiset 3, viimeinen 1 tai arpa. (Tällöin Harri olisi vienyt mestaruuden, koska hänellä oli paremmat viimeiset 6 reikää.)

Kilpailun ylituomari Janne oli kuitenkin armoton ja määräsi juuri kierrokselta tulleen Hannun ja puolitoista tuntia aiemmin saapuneen, saunoneen ja terassin antimista täysillä nauttineen, Harrin uusintaan Parkin ykköselle, par 5 -väylälle. Uusinnassa Hannu avasi bunkkeriin, kakkoslyöntikin lensi vain muutaman kymmenen metriä ja kolmoslyönnin jälkeen oli vielä aika lailla matkaa viheriölle. Harri sen sijaan avasi melko hyvin karheikkoon ja oli kakkoslyönnin jälkeen iskuasemissa keskellä väylää noin 75 metrin päässä lipusta väylällä. Hannu kuitenkin taisteli loistavalla neljännellä lyönnillä bogin, kun taas Harri tunaroi lähestymislyöntinsä pahaan alarinnekuoppaan vähän viheriön ulkopuolelle ja räpelsi tuplabogin.

Näin Hannulle myönnettiin hänen kunnioitettava yhdeksäs ESRC:n mestaruutensa. Harrille pieneksi lohduksi kuitenkin pistebogisarjan ja rahapelien ylivoimaiset voitot. (Tosin palkintojenjakojärjestyksessä tasattiin Harrin rahapelivoittoja: aiempina vuosina on aina annettu ensimmäinen palkintopöydän valintavuoro pistebogisarjan voittajalle, mutta tänä vuonna edelle pääsivät lyöntipelimestarit yleisessä, naisten ja juniorien sarjassa sekä pisin draivi- ja lähimmäs lippua -voittajat…)

500_Mestarit

Tasoitukseton lyöntipeli, miehet
1. Hannu Haanpää 81, uusinnan voitto; tosin jäi pieni epävarmuus siitä, olisiko tuloksen pitänyt olla 82(*
2. Harri Pohja 81, uusinnan tappio
3. Petri Kela 82
3. Tuomo Pohjamies 82
3. Veli-Matti Passinen 82(**
6. Tapio Korpeinen 85
7. Jyrki Vuola 88
8. Heikki Hassinen 91
9. Jarmo Saari 93
10. Janne Laitala 95
11. Tapio Koivu 100
12. Heikki Hämmäinen 107
13. Juha Liimatainen –

Tasoitukseton lyöntipeli, naiset
1. Nina Saari 92
2. Annika Saari 115 (kilpailun ulkopuolella)

Tasoitukseton lyöntipeli, juniorit
1. Ville Eskola 101
2. Rasmus Koivu –

Pistebogi-kisa
1. Pohja 41 pistettä
2. Kela 38
3. Pohjamies 35
4. Passinen 33
4. Korpeinen 33
6. Vuola 32
7. Haanpää 31
7. Hämmäinen 31
9. J. Saari 30
10. Hassinen 29
10. T. Koivu 29
12. N. Saari 28
13. Laitala 27
14. Eskola 26
15. Liimatainen 23
16. A. Saari 22
17. R. Koivu 13

Pisin draivi
1. Nina Saari
1. Vellu Passinen
(Kisa oli erittäin tiukka. Toisen ryhmän mielestä Ninan draivi oli kauempana tiiauspaikalta, mutta Vellun draivi lähempänä viheriötä. Kisan jury ihmetteli, miten tämä voisi olla fysikaalisesti mahdollista, kun keltainen ja punainen tiiauspaikka, väylä sekä viheriö olivat kaikki samalla suoralla. Pisimmän draivin palkinto päätettiin kuitenkin jakaa tasan Ninan ja Vellun kesken.)

Lähimmäs lippua
1. Hannu Haanpää

Katso aiemmat mestarit tästä.

*) Tulosten julkistus viivästyi tänä vuonna parilla kuukaudella seuraavasta syystä:
Voittotuloksen 81 tekivät Harri ja Hannu. Vellun kisaraportissa kuitenkin todettiin ”Samalla <8> väylällä Hannun svingaillessa ennen varsinaista lyöntiä selkäjumeja auki maila osui vahingossa palloon liikuttaen sitä metrin verran sivulle. Ankaran sääntöspekulaation jälkeen tuomittiin lopulta tämä vahinkolaukaus lyönniksi ja tulokseksi par.” Säännön 18-2 mukaan tilanteessa olisi pitänyt palauttaa pallo alkuperäiseen paikkaansa ja lisätä tulokseen yksi rangaistuslyönti. Kun sääntöä 18-2 ei noudatettu, tilanteesta olisi pitänyt laskea kaksi rangaistuslyöntiä. Sääntö 18-2 velvoittaa siirtämään vahingossa liikutetun pallon takaisin ja jatkamaan peliä siitä, jolloin tulokseen lasketaan yksi rangaistuslyönti; jos sääntöä rikkoo, tulokseen lasketaan kaksi rangaistuslyöntiä. Vaikka sääntö sinänsä on melko yksiselitteinen, siitä selvyyden vuoksi olemassa myös R&A:n ratkaisu “18-2a/20 Ball in Play Moved Accidentally by Practice Swing”.) Vellun kisaraportin perusteella siis Hannun tuloksen olisikin pitänyt olla 82. Tilanteen selvittely kesti kaksi kuukautta, ja sen kuluessa merkkarin ja ryhmän kolmannen jäsenen muistikuvat siitä, montako lyöntiä tai rangaistuslyöntiä laskettiin, vaihtelivat hieman.

Joka tapauksessa Hannu on kiistaton mestari, sillä riippumatta siitä, mitä lyöntejä on kirjattu, kisojen tuloksien julkistuksen (=palkintojenjaon) jälkeen tuloksia ei voi enää muuttaa – näin ilmeisesti golfin säännöt sanovat. Toisin sanoen jälkiselvitykset olivat sittenkin turhia; mutta otettakoon näiden kisojen kommelluksista opiksi muutama asia: 1) sovitaan kisakutsussa, miten ratkaistaan mestaruus tasatilanteessa ja 2) velvoitettakoon tulosten vastaanottaja kysymään kultakin ryhmältä, oliko epäselviä sääntötilanteita, jolloin ne voidaan ratkaista ennen tuloskorttien allekirjoitusta ja palkintojenjakoa 3) velvoitettakoon tulosten vastaanottaja tarkistamaan a) kunkin reiän pistebogitulos b) bogipisteiden ja lyöntien yhteenlaskut.

**) Sen verran uuvuttava kierros oli ollut, että Vellun kortissa oli takaysin osalta yhteenlaskuvirhe, jonka johdosta palkintojenjaossa vielä luultiin tulokseksi 83.

raportoi Harri

P.S. Katso aiemmat mestarit tästä.

    Kommentoi artikkelia »»

    Sinun on rekisteröidyttävä jos haluat jättää kommentteja